”Kaikki uusi on hyvästä, mutta kaikkea vanhaa ei kannata romuttaa” : käänteinen oppiminen alakoulussa 3.–6. luokkien opettajien näkökulmasta

Käänteisellä oppimisella tarkoitetaan oppijalähtöistä oppimiskulttuuria, jossa opettaja tukee oppilaan itseohjautuvuuteen kasvamista antamalla oppilaalle enemmän vastuuta ja vapautta. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää 3.–6. luokkien opettajien käsityksiä käänteisen oppimisen soveltuvuudesta alakouluun. Käänteisen oppimisen näkyvyyttä alakoulussa ja opettajien kokemuksia käänteisestä oppimisesta tarkasteltiin opettajien oman luokan ja työyhteisön kautta. Opettajien nykyisen tilanteen lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa heidän käsityksiään käänteisen oppimisen asemasta tulevaisuudessa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on fenomenografisen lähestymistavan piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2020 haastattelemalla Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta kahdeksaa 3.–6. luokan opettajaa, jotka olivat olleet työelämässä vähintään viisi vuotta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja fenomenografisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opettajat näkivät käänteisen oppimisen toteuttamiseen liittyvän useita hyötyjä, mutta samalla paljon haasteita. Opettajat pitivät käänteistä oppimista yhtenä hyvänä tapana toteuttaa opetusta ja he olivat toteuttaneet sitä työssään jossakin muodossa. Terminä käänteinen oppiminen oli kuitenkin opettajille vieras. Tutkimukseen osallistuneet alakoulun opettajat voisivat jatkossa toteuttaa käänteistä oppimista työssään enemmän ja uskoivat sen kaltaisen oppimisen yleistyvän tulevaisuudessa